Uudet haitalliset aineet jätevedenpuhdistamoilla -hankkeen loppuraportti julkaistu

Kotitalouksista, teollisuudesta ja hulevesien mukana jätevedenpuhdistamoille päätyy erilaisia aineita, jotka voivat ympäristöön päästessään olla riski eliöiden hyvinvoinnille. Tällaisia aineita kutsutaan haitallisiksi tai vaarallisiksi aineiksi. Uudet haitalliset aineet suomalaisilla jätevedenpuhdistamoilla -hankkeessa tutkittiin sellaisia lainsäädännöllisissä valmistelutöissä esiinnousseita aineita, joita mahdollisesti ehdotetaan esimerkiksi EU:n prioriteettiainelistalle. Prioriteettiaineilla tarkoitetaan EU-tasolla vaarallisiksi tai haitallisiksi todettuja aineita, joita saattaa päästä mm. yhdyskuntien jätevesien mukana vesistöihin. Lainsäädännön tavoitteena on haitallisten aineiden päästöjen vähentäminen ja vaarallisten aineiden päästöjen lopettaminen kerralla tai vaiheittain. Hankkeen toteutuksessa oli mukana HS-Veden lisäksi 14 suomalaista vesihuoltolaitosta. Hanketta koordinoi Suomen Vesilaitosyhdistys ry ja sen toteutti Laki ja Vesi Oy.

Suurin osa tutkituista haitta-aineista poistuu jätevedenpuhdistuksessa

Hankkeessa tutkitut aineet luokiteltiin käyttötarkoituksen ja kemiallisten ominaisuuksien mukaan mm. lääkeaineisiin ja hormoneihin, torjunta-aineisiin, alkuaineisiin ja muihin aineisiin. Aineiden pitoisuuksia mitattiin 18 jätevedenpuhdistamon tulevista ja käsitellyistä jätevesistä. ”Mittaukset osoittivat, että suurin osa tutkituista haitallisista aineista poistui jätevedenpuhdistuksessa siinä määrin, että niiden aiheuttama riski käsiteltyjä jätevesiä vastaanottavien vesistöjen eliöille oli vähäinen” kiteyttää TkT Niina Vieno hankkeen toteuttaneesta Laki ja Vesi Oy:stä. Mallinnuksella todettiin, että osa aineista hajoaa puhdistamolla biologisesti ja useat aineet todennäköisesti sitoutuvat puhdistamolla syntyvään lietteeseen. Tutkituista aineista vesistöjen kannalta haitallisimmiksi Suomessa tunnistettiin venlafaksiini (masennuslääke), diklofenaakki (tulehduskipulääke), 17-alfa-etinyyliestradioli (synteettinen hormoniyhdiste) ja sinkki. Sinkkiä käytetään monenlaisessa teollisuudessa, mutta sitä esiintyy myös kuluttajatuotteissa kuten kosmetiikassa ja ravintolisissä. Joidenkin aineiden analyysien määritysrajat olivat liian korkeita, jotta aineiden aiheuttama riski ympäristössä olisi voitu sulkea pois. Analyysimenetelmiä tulee siis edelleen kehittää.

Vaikutukset kuluttajille, yrityksille ja kunnille

Toimenpiteitä haitallisten aineiden ympäristökuormituksen vähentämiseksi tulee tehdä useilla eri sektoreilla. Kiristyvä lainsäädäntö ja vaatimukset kasvattavat teollisuuden ja kaupunkien investointitarvetta jätevesien ja hulevesien käsittelyyn. Asialla saattaa olla vaikutuksia myös veden kuluttajahintaan. On syytä korostaa, että kotoisesta viemäristä vedet kulkevat vesihuoltolaitoksen viemäriin, puhdistamolle ja edelleen vesistöön. Kiinnittämällä huomiota kulutustottumuksiinsa, jokainen voi omilla valinnoillaan vähentää haitallisten aineiden määrää jätevedessä. Keinoja ovat mm. ympäristöystävällisten eli ympäristömerkittyjen kodin kemikaalien ja kosmetiikan käyttö ja esim. pyykin ja astioiden pesuaineiden oikein annostelu. Tärkeää on myös toimittaa lääkkeet ja muut vaaralliset jätteet niille tarkoitettuihin keräyspisteisiin.

Ympäristöministeriön Vesiensuojelun tehostamisohjelma

Ympäristöministeriö rahoitti hanketta 154 250 eurolla vesiensuojelun tehostamisohjelmasta. Suomessa on tavoitteena saavuttaa vesipuitedirektiivin mukainen hyvä kemiallinen tila pinta- ja pohjavesissä sekä meristrategiadirektiivin mukainen meriympäristön hyvä tila. Kemialliseen tilan luokitukseen vaikuttavat EU:n prioriteettiaineiden pitoisuudet ympäristössä. Hyvä tila saavutetaan, kun kaikkien prioriteettiaineiden pitoisuudet ovat alle niille lainsäädännössä asetettujen ympäristölaatunormien. Jos hankkeessa tutkittuja aineita asetetaan tulevaisuudessa prioriteettiaineiksi, vaikuttavat niiden pitoisuudet myös vesistöjen kemiallisen tilan luokitukseen.

Lisätietoja

Hankkeen toteuttaja:
TkT, vesiasiantuntija Niina Vieno
Laki ja Vesi Oy
p.  050 544 8431
niina.vieno(a)lakijavesi.fi

Hankkeen koordinointi:
Vesihuoltoinsinööri Paula Lindell
Vesilaitosyhdistys
p. (09) 8689 0121
paula.lindell(a)vvy.fi

Vesiensuojelun tehostamisohjelma:
Neuvotteleva virkamies Ari Kangas
ympäristöministeriö
p. 0295 250 340
etunimi.sukunimi(a)ym.fi

Vesiensuojelun tehostamisohjelma ministeriön sivuilla: https://www.ym.fi/vedenvuoro  ja www.ym.fi/vattnenstur