Jätevesien käsittely

Jätevesien käsittely

HS-Veden alueella on kolme erillistä viemäröintialuetta. Hämeenlinnan Paroisten jätevedenpuhdistamolle vesiä johtavan laajemman verkoston lisäksi Akaan ja Lammin alueilla toimii oma viemäriverkosto ja jätevedenpuhdistamo.

Jätevedenpuhdistamoilla huolehditaan ravinteiden tehokkaasta erottamisesta vedestä biologisia ja kemiallisia puhdistusprosesseja käyttäen. Prosessien toimintaa valvotaan viranomaistarkkailun lisäksi omassa käyttölaboratoriossa.

 

Lammin puhdistamo

Lammin puhdistamo on kaksilinjainen, rinnakkaissaostuksella tehostettu aktiivilietelaitos. Mitoitusvirtaama on 140 m³/h, mutta normaaliolosuhteissa laitokselle tuleva jätevesimäärä on huomattavasti pienempi ollen 890 m³/d (vuonna 2018). Laitoksen kuormitustilanne on siten hyvä. Puhdistustulosta parantavat selkeytysaltaiden lisäksi kolme jälkiselkeytyslammikkoa, joiden kautta puhdistettu jätevesi johdetaan Ormajärveen.

Lammin puhdistamo saneerattiin vuosina 2016-2018 esikäsittelyn, lietteen kuivauksen, sähkön ja automaation osalta sekä pumppauksia parannettiin ja mittauksia lisättiin. Kuivattu liete kuljetetaan puhdistamolta ulkopuoliselle toimijalle jatkokäsiteltäväksi.

Voimassa oleva ympäristölupa (2014) määrää Lammin jätevedenpuhdistamon poistamaan orgaanista ainetta siten, että lähtevän veden BOD7 on korkeintaan 10 mg/l, fosforia saa olla puhdistetussa vedessä korkeintaan 0,5 mg/l ja reduktioiden pitää olla vähintään 92 %. Näihin tuloksiin puhdistamolla on päästävä neljännesvuosikeskiarvoina laskien, poikkeustilanteet huomioiden. Lisäksi puhdistamolta edellytetään valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, että CODcr-pitoisuus on alle 125 mg/l ja poistoteho vähintään 75 % sekä kiintoainepitoisuus alle 35 mg/l ja poistotehon on oltava vähintään 90 %. Nämä tulokset lasketaan näytekohtaisesti. Ammoniumtypelle on asetettu tavoitteeksi enintään 4mg/l, poistoteho vähintään 90% vuosikeskiarvoina laskettuna.

 

Toijalan puhdistamo

Akaassa sijaitseva Toijalan jätevedenpuhdistamo on biologis-kemiallinen aktiivilietelaitos, jonne johdetaan jätevesiä Toijalan, Viialan ja Kylmäkosken taajamista sekä kaksi kolmasosaa Hämeenlinnan Iittalan jätevesistä. Puhdistettu jätevesi lasketaan vieressä virtaavaan Nahkialanjokeen. Keskimääräinen tulovirtaama on ollut noin 5000 m³/d, mutta pahimpana vuotovesiaikana se nousee 15 000 m³/d.

Toijalan puhdistamoa on saneerattu vuodesta 2013 lähtien, viimeisimpänä kohteena on hulevesien erilliskäsittelyn rakentaminen. Puhdistamolle tulevat hulevedet ovat olleet ongelmana jo pitkään ja niiden seurauksena vaadittuihin puhdistustuloksiin pääseminen on ollut haasteellista.

Velvoitetarkkailunäytteitä otetaan 12 kertaa vuoden aikana. Lisäksi omassa käyttölaboratoriossa tehdään käyttötarkkailuun liittyviä analyysejä. Haitallisia ja vaarallisia aineita tutkitaan neljä kertaa vuodessa.

Toijalan puhdistamon ympäristölupa on vuodelta 2012. Sen mukaan orgaanisen aineen pitoisuus on oltava alle 10 mg/l, fosforin pitoisuus alle 0,3 mg/l ja molempien puhdistusteho vähintään 95 % neljännesvuosikeskiarvoina laskettuna. Kokonaistypen pitoisuus pitää olla < 20 mg/l silloin kun jäteveden lämpötila on yli +12 astetta. Poistoteho on oltava vähintään 50 % ja se lasketaan vuosikeskiarvona. Ammoniumtyppeä saa olla enintään 8 mg/l neljännesvuosikeskiarvona laskettuna.

 

Paroisten puhdistamo

HS-Veden Paroisten jätevedenpuhdistamo on kaksivaiheinen biologinen laitos tehostettuna kemiallisella fosforinpoistolla. Ensimmäistä vaihetta käytetään normaalikuormitteisena osana, jossa poistetaan orgaaninen aines, fosfori ja kokonaistyppi. Toinen vaihe on nitrifikaatiota varten. Flotaatiovaiheessa varmistetaan kiintoaineen poisto, jonka mukana poistuu myös siihen sitoutunutta fosforia.

Paroisten puhdistamolle tulee jätevettä käsiteltäväksi Hämeenlinnasta, Hattulasta ja yksi kolmasosa Iittalan jätevesistä. Keskimääräinen vuorokausivirtaama on ollut noin 20 000 m³/d.

Puhdistamon toimintaa valvotaan velvoitetarkkailuohjelman mukaisesti ja kokoomanäytteitä otetaan kahden viikon välein automaattisilla näytteenottimilla. Velvoitetarkkailunäytteet analysoidaan ulkopuolisessa akreditoidussa laboratoriossa ja tuloksista kootaan raportti valvojalle ELY-keskukseen. Haitallisia ja vaarallisia aineita seurataan lähtevästä vedestä kerran kuukaudessa.

Paroisten puhdistamolle myönnettiin uusi jätevesien laskulupa vuonna 2016. Luvan kiristyneet raja-arvot aiheuttavat saneeraus- ja lisärakentamistarvetta puhdistamolla. Voimassa olevan luvan mukaan BOD7-pitoisuus lähtevässä vedessä saa olla enintään 10 mg/l ja käsittelytehon vähintään 95 %, CODcr-pitoisuus saa olla enintään 90 mg/l ja käsittelytehon vähintään 85 %, fosforin enimmäispitoisuus saa olla 0,3 mg/l ja käsittelytehon vähintään 95 %. Näihin lupavaatimuksiin puhdistamolla ja verkostossa pitää päästä neljännesvuosikeskiarvoissa mitattuna. Lisäksi luvassa edellytetään, että ammoniumtyppipitoisuus saa lähtevässä vedessä olla enintään 4 mg/l koko vuoden keskiarvona laskettuna. Kokonaistypessä pitää saavuttaa vuosikeskiarvona 60% puhdistusteho, mikäli pitoisuus on alle 20 mg/l kaikissa näytteissä, jotka on otettu ilmastuksen lämpötilan ollessa yli +12 astetta. Mikäli vuositasolla päästään 70% puhdistustehoon ei pitoisuusvaatimus ole voimassa.

1
Jäteveden esikäsittely

Paroisten puhdistamolle käsiteltäväksi tuleva jätevesi johdetaan aluksi esikäsittelyvaiheeseen. Jätevesien lisäksi puhdistamolle vastaanotetaan sako- ja umpikaivolietettä esikäsittelyn yhteydessä olevassa vastaanottopisteessä.

Ensimmäiseksi jätevedestä poistetaan roskat levynauhavälpillä, joita on kolme kappaletta. Välpässä on useita reiällisiä levyjä, joihin roskat tarttuvat, mutta vesi pääsee virtaamaan läpi. Välpän käydessä vedessä olevat levyt nousevat ja nostavat pois niihin kertyneet roskat, jotka putoavat ruuvikuljettimelle. Ruuvikuljetin vie jätteen välpepesurille, josta pesuvesi palautetaan prosessiin ja pesty jäte siirretään puristavaan jätekonttiin. Pesty välpe viedään jatkokäsiteltäväksi ulkopuoliselle toimijalle.

Roskien poiston jälkeen jätevedestä erotetaan hiekka kahdella Geiger-tyyppisellä hiekanerottimella. Hiekka pestään omassa pesurissa ja viedään läheiselle jätteiden käsittelyalueelle.

2
Ensimmäinen biologinen vaihe

Paroisten puhdistamolla on käytössä kaksivaiheinen rinnakkaissaosteinen puhdistusprosessi. Ensimmäisessä vaiheessa ilmastuksessa hajotetaan orgaanisesta kuormasta vähintään neljä viidesosaa. Fosforista saostetaan 75–85 %, ja saostuskemikaalina käytetään ferrosulfaattia.

Aktiivilietealtaita on kaksi, joista toinen on sekoitusaltaana typenpoistoa (denitrifikaatio) varten ja jälkimmäisessä tapahtuu orgaanisen aineen ja fosforin poisto. Denitrifikaatiovaiheeseen kierrätetään toisen biologisen vaiheen läpikäynyttä nitrifikoitua vettä.

Käsiteltävä vesi johdetaan viiden väliselkeytysaltaan kautta nitrifikaatiovaiheeseen.

3
Toinen biologinen vaihe

Toisessa biologisessa vaiheessa (nitrifikaatiovaihe) on kaksi ilmastettua aktiivilieteallasta ja kuusi selkeytysallasta.

Ilmastusaltaissa hapetetaan jäteveden ammoniumtyppi nitrifikaatiobakteerien avulla nitraattitypeksi. Fosforin tehokas poisto varmistetaan syöttämällä ferrosulfaattia ilmastukseen menevään veteen ja pH säädetään meesatuhkalla. Selkeytystä tehostetaan polymeerillä.

Selkeytyksestä puhdistettu jätevesi johdetaan flotaatioon.

4
Flotaatio

Viimeisenä käsittelyvaiheena puhdistamolla on 2-linjainen flotaatio, jossa varmistetaan fosforin poistuminen. Normaalioloissa vesi johdetaan pyörreflotaatioon toisesta biologisesta vaiheesta, tarvittaessa flotaatiossa voidaan kuitenkin käsitellä myös biologisen vaiheen ohitusvesiä, tässä tapauksessa käsittelyssä käytetään tehostetusti kemikaaleja.

Flotaatioon tulevaan veteen syötetään alumiinipohjaista saostuskemikaalia. Flotaatioaltaissa erotetaan kiintoaine dispersioveden (paineellinen ilma-vesiseos) avulla. Puhdistettu jätevesi lasketaan Rautamonojaa pitkin Vanajaveteen.

5
Lietteen käsittely

Vesiprosessista erotettu ylijäämäliete sakeutetaan painovoimaisesti ennen mädättämöön pumppaamista. Mädätyssäiliö on 3000 m3 kokoinen hapeton tila, jossa liete viipyy noin kolme viikkoa. Osa lietteestä otetaan kuivattavaksi ennen mädätystä ja viedään jatkokäsittelyyn ulkopuoliselle toimijalle.

Mädätyksen jälkeen liete kuivataan lingoilla ja ruuvikuivaimella. Kuivauksen tehostamiseen käytetään polymeeriä ja rejektiveden vaahtoamisen vähentämiseen vaahdonestoainetta.

Liete kompostoidaan murskatun puunkuoren kanssa. Osa kompostointituotteesta käytetään ravinnekompostina ja osa jatkojalostetaan sekoittamalla siihen turvetta ja hiekkaa, jolloin lopputulokseksi saadaan ravinnemultaa. Molemmat tuotteet ovat Eviran hyväksymiä ja niitä myydään jätevesilaitokselta. Tuoteselosteet löydät alla olevista liitetiedostoista.

Huom! Ravinnemullan myynnistä on kesätauko 26. – 28.6.2019 välisen ajan Paroisten puhdistamolla.

HS-Veden sako- ja umpikaivolietteiden vastaanottopisteet:

  • Paroisten puhdistamo, Paroistentie 7, Hämeenlinna
  • Toijalan puhdistamo, Puhdistamontie 9, Akaa
  • Lammin puhdistamo, Puhdistamontie 1, Lammi
  • Hauhon sakokaivoasema, Euttutie, Hauho

HS-Veden kanssa sopimuksen tehneet sako- ja umpikaivolietteen tuojat voivat tyhjentää lietteitä kyseisille asemille. Tuodun lietteen määrä mitataan ja sen laatu määritetään ennen purkua vastaanottojärjestelmään.