Sähköpulan vaikutuksista vesihuoltoon

Energiamarkkinoiden poikkeuksellinen tilanne jatkuu Euroopassa käytävän sodan vuoksi aiheuttaen epävarmuuksia sähkön saatavuuteen. Fingridin mukaan suurten epävarmuuksien seurauksena suomalaisten on syytä varautua tulevana talvena mahdollisen sähköpulan aiheuttamiin sähkökatkoihin. Sähkökatkotilanteessa on tärkeää minimoida vedenkäyttö, vaikka hanasta vettä tuleekin. Tällä estetään laajoja viemäreiden ylivuotoja tai viemäritulvia kiinteistöillä, jos jätevedenpumppaus ei toimi sähkökatkon aikana.

Mihin sähköä tarvitaan vesihuollossa?

Puhtaan hanaveden toimituksessa sähköä tarvitaan raakavedenotossa, veden käsittelyyn talousvedeksi ja veden pumppaamiseen vesijohtoverkostossa vedenkäyttäjille.

Jätevesi valuu yleensä painovoiman avulla kiinteistöstä viemäriin ja viettoviemäreissä, mutta käytännössä jäteveden siirtoon viemäriverkostossa jätevedenpuhdistamolle tarvitaan myös pumppaamoita. Sähköä kuluu myös tehokkaaseen jätevedenkäsittelyyn.

Miten sähkökatko vaikuttaa vesihuoltopalveluun?

Talousveden käsittely jatkuu tyypillisesti varavoiman avulla tai vedenkäsittely ja -tuotanto voidaan keskeyttää sähkökatkon ajaksi. Vesisäiliöt turvaavat veden toimitusta, vaikka sitä ei jatkuvasti tuotettaisi. Hanaveden tulo jatkuu yleensä lyhyen (2 tunnin) sähkökatkon ajan, sillä vesi tulee painovoimaisesti joko vesitornista tai veden pumppaus vesijohtoverkostossa on varmistettu varavoimalla.

Osaan vesijohtoverkostosta vettä johdetaan paineenkorotusasemien kautta. Tällöin veden paine voi laskea merkittävästi tai veden tulo jopa loppua, jos sähkökatkot kohdentuvat paineenkorotusasemiin. Yhtiön alueella suurin riski veden loppumiselle tällaisessa tilanteessa on Moreenin ja Karanojan alueella, Lammin Vilkkilässä Ristimäen alueella ja Hauholla Vihniönrinteessä. Sähkökatkos vaikuttaa välittömästi myös Rengon Nummenkylän alueella.

Jätevedet valuvat yleensä kiinteistöltä painovoimaisesti viemäriverkostoon ja viettoviemäreissä, mutta maastonmuodoista riippuen jätevettä joudutaan myös pumppaamaan viemäriverkostossa. Jos jätevedenpumppaamot eivät toimi, viemäriverkoston varastokapasiteetti voi ylittyä ja jätevettä joudutaan ohjaamaan hallitusti ylivuotoina ojiin, puroihin ja vesistöihin jonkin ajan kuluttua sähkökatkon alkamisesta. Jätevedenkäsittelyn biologisten ja kemiallisten prosessien puhdistusteho heikkenee, ellei puhdistamolla ole sähköjä.

Mitä vedenkäyttäjät voivat tehdä sähkökatkoihin varautumiseksi, ja toiminta niiden aikana?

Vesihuoltolaitosten varautumisesta huolimatta sähkökatkot voivat keskeyttää veden tulon. Kaikissa kotitalouksissa onkin hyvä olla osana kotivaraa varastossa puhdasta juomavettä muutaman päivän tarpeeseen, 6-10 l/hlö. Lisäksi on hyvä olla puhtaita kannellisia ämpäreitä tai kanistereita veden kuljetukseen ja säilytykseen.

Sähkökatko ei vaikuta hanaveden laatuun. Vesijohtovettä on turvallista juoda sähkökatkon aikanakin, ellei veden väri tai haju poikkea tavallisesta. Mikäli vedessä on tavallisesta poikkeavaa väriä, se johtuu yleensä verkostossa tapahtuneiden virtaamamuutosten irrottamista sakoista. Ongelma poistuu juoksuttamalla vettä, kunnes sen laatu on normaali.  Vesihuoltolaitos ja kunnan terveydensuojeluviranomainen tiedottavat tarvittaessa talousveden laatuun liittyvistä asioista.

Jotta viemäriverkoston kapasiteetti ei sähkökatkotilanteessa ylity ja johda jätevesiylivuotoihin tai jopa viemäreiden tulvimiseen kiinteistöillä, on tärkeää välttää vedenkulutusta sähkökatkon ajan, vaikka vedentoimitus jatkuukin. Esimerkiksi suihkussa käynnistä, kylvystä ja käsitiskistä olisi suositeltavaa luopua niistä muodostuvien viemäröitävien jätevesien vuoksi. Mahdollisuuksien mukaan tulisi välttää myös vessanpytyn vetämistä sähkökatkon aikana.

Kiinteistöillä mahdollisesti olevien tulvimisen estolaitteiden toimivuus on syytä tarkistaa ja varmistaa ennen sähkökatkoja. Mikäli asiakkaalla on kiinteistökohtainen jätevedenpumppaamo, voi vedenkäytön jatkaminen aiheuttaa nopeastikin viemärin tulvimisen kyseisellä kiinteistöllä.

Vaikka toimitettu vesijohtovesi on hyvälaatuista, kiinteistön omistajien pitää huolehtia, että lämpimän käyttöveden järjestelmien lämpötila ei energiansäästöstä huolimatta laske niin alhaiseksi, että olosuhteet ovat suotuisat legionellabakteerien kasvulle. Jos legionellabakteerien pitoisuus nousee vesijärjestelmässä terveydelle haitalliseksi, ne voivat aiheuttaa hengitysilman kautta altistuneelle ja sairastuneelle pahimmillaan vaikean keuhkokuumeen. Legionellabakteerien kasvua vesijärjestelmissä voidaan torjua huolehtimalla, että lämpimän veden lämpötila on säännöllisesti vähintään 55 °C koko vesijärjestelmässä.

Pakkaskaudella vesijohdot ja -mittarit voivat jäätyä, jos ne ovat tilassa, jonka lämpötila pääsee laskemaan pakkaselle. Paras keino estää jäätyminen on eristää vesiputket hyvin ja pitää vesimittaritila lämpimänä.

Mikäli sähkökatko aiheuttaa häiriöitä vedenjakeluun tai muuten vesihuoltoon, niistä tiedotetaan samaan tapaan samoissa kanavissa kuin muistakin vedenjakelun häiriöistä. HS-Vedellä on käytössä hsvesi.fi -sivustolta löytyvän häiriökartan lisäksi häiriötekstiviestipalvelu siihen ilmoittautuneille vedenkäyttäjille. Palvelun käyttäjäksi kannattaa rekisteröityä, mikäli ei ole sitä vielä tehnyt.