HS-Vesi – 20 vuotta vesihuoltotoimintaa

Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy, eli HS-Vesi on perustettu vuonna 2001. Tänä vuonna 20 vuotta täyttävän yhtiön maantieteellisesti laaja toiminta-alue kattaa Hämeenlinnan, Akaan ja Hattulan. Lammin Pääjärven rannalta on noin 100 km tietä pitkin Kylmäkosken eteläosiin. Edellisessä Vesimittari-asiakaslehdessämme kerroimme mistä veden hinta koostuu, ja avasimme samalla mitä kaikkea vesihuoltoyhtiön toimintaan kuuluu:

Vedenhankintaa ja käsittelyä

HS-Veden talousveden hankinta toteutetaan 12 eri vedenottamolla. Ne koostuvat yhtä varaottamoa lukuun ottamatta pohjavesikaivoista ja laitostilasta. Suurin laitos sisältää myös tekopohjaveden raakavesipumppaamon. Laitostiloissa kaivovesi käsitellään ennen verkostoon johtamista. Käsittely koostuu veden syövyttävien ominaisuuksien vähentämisestä (eli alkaloinnista), desinfioinnista sekä tarvittaessa raudan ja mangaaninpoistosta. Osa laitoksista on sähkökatkojen varalta varmistettu varavoimakoneilla. Laitokset toimivat automaation takana itsenäisesti ja niiden tilaa seurataan jatkuvasti kaukovalvontajärjestelmällä. Laitosten raakaveden ja käsitellyn veden laatua seurataan laboratorionäyttein ja mittalaittein. Laitoksilla käydään säännöllisesti hoitamassa ylläpito- ja tarkkailutehtäviä, ja lisäksi käyntejä tehdään häiriötilanteissa. Laitoksilta talousvesi pumpataan vesijohtoverkostoon. Terveydensuojeluviranomainen valvoo verkostoveden laatua laboratorioanalyyseihin perustuen ja tekee säännöllisesti laitostarkastuksia.

Veden jakelua

HS-Veden vesijohtoverkoston pituus on noin 1200 kilometriä, yksittäisiä vesijohtoventtiileitä on noin 10 000. Vesijohtoverkostossa on noin 30 paineenkorotusasemaa, yksi pysyvä desinfiointiasema ja muutama erillinen mittakaivo. Kuuden ylävesisäiliön avulla tasataan vedenkulutuksen tuntivaihteluita ja ne toimivat myös varasäiliötilavuutena erilaisissa häiriötilanteissa. Osassa ylävesisäiliöistä on UV-desinfiointi. Kaikki verkoston laitosmaiset kohteet ovat kaukovalvonnan ja automaation piirissä.

Vesijohtoverkon ylläpitotoimia ovat mm. verkostohuuhtelut, venttiilien testaukset ja vaihdot, vuotovesiseuranta, venttiilien nostot katusaneerausten yhteydessä, verkostotietojen kerääminen verkostotietojärjestelmään ja tarvittaessa vuotokorjaukset. Myös paineenkorotusasemiin ja ylävesisäiliöihin liittyvät omat ylläpitotoimensa. Kiinteistöt liittyvät vesijohtoverkostoon omilla tonttijohdoillaan. Vesiyhtiö asentaa kiinteistöihin vesimittarit ja vastaa niiden vaihtamisesta.

Jätevesien poisjohtamista ja jätevedenpuhdistusta

Kiinteistöjen jätevedet johdetaan yhtiön jätevesiviemäriin. Jätevesiviemäriä HS-Vedellä on noin 1000 kilometriä. Viemäriverkostossa on noin 20 000 tarkastuskaivoa ja noin 320 erikokoista jätevesien linjapumppaamoa. Kaikki linjapumppaamot on liitetty yhtiön kaukovalvontajärjestelmään. Tärkeimpien linjapumppaamoiden kaukovalvontayhteys on sähkökatkojen varalta varmistettu akuilla.

Jätevesiviemäriverkon ylläpitotoiminta koostuu mm. vuotovesien kartoituksesta ja vähentämisestä kunnossapitotoimin, viettoviemäreiden huuhteluista ja kuvaamisista, tukosten aukaisuista, kaivonkansien nostamisesta katusaneerausten yhteydessä ja viemäririkkojen korjaamisesta. Jätevesipumppaamoiden ylläpitoon liittyy järjestelmävalvonnan lisäksi pumppujen ja mittalaitteiden pesua ja kunnossapitoa sekä erilaisten häiriötilanteiden ratkaisemista.

Viemäriverkostosta jätevedet johdetaan kolmelle jätevedenpuhdistamolle, jotka sijaitsevat Hämeenlinnassa, Akaassa ja Lammilla. Jäteveden puhdistamoille tulevasta jätevedestä erotetaan isompi kiintoaines ja hiekka, jonka jälkeen ilmastusaltaissa orgaaninen aineksen hajotus tapahtuu mikrobitoiminnan ansiosta. Jäteveden fosfori poistetaan kemiallisesti saostamalla, mutta typenpoisto tapahtuu biologisesti. Jäteveden pelkistynyt typpi hapetetaan ensin nitraatiksi ja sen jälkeen typpi vapautetaan typpikaasuna ilmakehään edellä mainittuihin tehtäviin erikoistuneiden mikrobiryhmien toimesta. Paroisten puhdistamolla valtaosa vesiprosessissa syntyneestä biolietteestä mädätetään ja jälkikompostoidaan maataloudessa käytettäväksi. Muodostunut biokaasu käytetään alueen lämmityksessä. Loput lietteistä toimitetaan ulkoiseen käsittelyyn. Jätevesien puhdistustaso määritellään ympäristöluvissa ja niiden toteutumista seurataan viranomaisvalvonnassa otettavin laboratorioanalyysein. Myös itse tehtyjen lietetuotteiden laatua seurataan viranomaisohjeiden ja säädösten vaatimusten mukaisesti.

Moderni jätevedenpuhdistamo on tekniikaltaan prosessiteollisuuteen verrattava laitoskokonaisuus sisältäen lukuisia yksikköprosesseja erilaisine laitteineen ja ohjauksineen. Jokaisella puhdistamolla on arkisin henkilöstöä normaalissa päivävuorossa tekemässä prosessiseurantaa ja hoitamassa puhdistamon rutiininomaisia ylläpitotehtäviä. Laitteiden ja koneiden suuren määrän takia kunnossapidettävää on paljon. Paroisten puhdistamolla on lisäksi oma käyttölaboratorio täydentämään mm. jatkuvatoimisten mittalaitteiden tuloksia. Jätevedenpuhdistamoilla kuluu merkittävä osa yhtiön ostamasta sähköstä ja kemikaaleista.

Sähkökunnossapitoa ja automaatiota

Koko yhtiön tekninen järjestelmä on automaatio- ja kaukovalvontajärjestelmän takana, jossa tärkeä rooli on luotettavalla tiedonsiirrolla. Järjestelmän ylläpito ja kehittäminen on jatkuvaa toimintaa. Yhtiöllä on noin 360 sähkönkäyttöpaikkaa, joten sähköjärjestelmien ylläpito
on oma erityinen tehtävänsä.

Operatiivista toimintaa

Teknisten järjestelmien operatiivisesta toiminnasta vastaavat kenttähenkilöstö (asentajat ja laitosmiehet), heidän esimiehensä sekä toimihenkilöasiantuntijat. Vesiyhtiössä henkilöstö on arkipäivisin (ma–pe) töissä yhdessä vuorossa. Muut ajat koko yhtiön toimintaa varmistaa operatiivisen toiminnan henkilöistä koottu varallaoloryhmä, jossa on yhteensä kolme henkilöä. Isommissa ongelmissa lisäapua kutsutaan omasta henkilöstöstä sekä yhteistyökumppaneilta.

Teknisten järjestelmien suunnitelmallista ylläpitoa ja kehittämistä

Operatiivisen toiminnan lisäksi teknisten järjestelmien ja operoinnin tavoitteellinen kehittäminen kuulu vesihuoltolaitoksen tehtäviin. Kehittämisessä voidaan erottaa omien ylläpitotoimintojen kehittäminen ja investointien (= teknisten järjestelmien uudis- tai saneerausrakentaminen) suunnittelu. Näitä toteutetaan verkosto-, laitos- ja suunnitteluyksiköissä.

Suunnitteluyksikön tehtävänä on huolehtia siitä, että vesihuoltoverkostojen toimintavarmuutta ja kapasiteettia kehitetään ottaen huomioon verkosto-omaisuuden hallinnan ja tulevan maankäytön vaatimukset. Yksikön tehtävänä on myös ylläpitää verkostotietojärjestelmää, suunnitella yhteistyössä verkostoyksikön kanssa ylläpito- ja investointikohteet sekä osallistua uusien asiakkaiden sopimusprosessiin. Yksikkö suunnitteluttaa verkostojen investointihankkeet, joita yhtiöllä on vuosittain noin 30.

Verkostoyksikkö kilpailuttaa ja valvoo verkostoinvestoinnit ja päättää investointien toteutusmalleista ja niiden kehittämisestä. Kunnossapidon ja verkostoseurannan kehittäminen kuuluu myös verkostoyksikön tehtäviin. Laitosyksikkö vastaa omien kohteidensa suunnitteluttamisesta ja rakennuttamisesta. Myös laitosyksikössä on vuosittain kymmeniä kooltaan erikokoisia investointihankkeita liittyen pumppaamosaneerauksiin, automaation päivittämiseen ja kehittämiseen sekä käsittelylaitosten eritasoisiin investointeihin. Laitosyksiköllä on lisäksi oma laitosomaisuuden kunnossapidon tietojärjestelmä.

Talous- ja hallintotehtäviä

Yhtiö rahoittaa kaikki menonsa keräämillään maksuilla, joista valtaosa koostu varsinaisista vesihuoltomaksuista. Yhtiön ja asiakkaiden välinen suhde perustuu yksityisoikeudelliseen sopimukseen. Sopimus- ja asiakastietoja ylläpidetään talous- ja hallintoyksikössä, ja se vastaa myös asiakaslaskutuksesta. Muita talous- ja hallintoyksikön tehtäviä ovat saapuvien laskujen käsittely, yhtiön talouden seurannan ja budjetoinnin koordinointi, raportointi ja maksuvalmiuden seuranta, yhtiön HR-toiminta sekä viestintä. Yksikön vastuulla ovat myös erilaiset kaikille yhteiset tietojärjestelmät sekä asiakkaiden sähköiset asiointi- ja palautepalvelut.